55. We're all eating in the green submarine, green submarine, green submarine
Subway, Kauppalankatu 7-11, Hyvinkää (http://www.subway.fi/)
| Näillä saastutimme itseämme: | ||
| ruoka: | juoma: | |
| Henri | kokonainen paahdettu kananrinta -subi (7,40€) | Coca-Cola Light 1,5l (4,40€) |
| Mikko | kokonainen paahdettu kananrinta -subi (7,40€) | Nestea Lemon 0,5l (2,40e) |
 Ajelimme rauhassa pienellä pakettiautollamme kohti rasvaisia ruokakeitaita, kunnes silmiimme osui lähes tv:stä tuttu ruokapaikka, mutta tässä tapauksessa sub -etuliite ei tarkoita mihinkään, esimerkiksi rasvaan, upotettua, vaan kyseinen termi saattoi tarkoittaa ravintolaan astumishetkellä tapahtuvaa uppoamista terveellisyyden vellovaan veteen. Tämä taisi olla syynä siihen, ettei Mikko meinannut päästä sisään koko tähän ravitsemustyyliseen sukellusveneeseen, vaan yritti avata ovea saranoiden puolelta. Kohtalo kuitenkin epäonnistui estoyrityksessään, ja pääsimme siirtymään tilaustiskille. Tiskillä meitä palveli asiallinen McTyöntekijä, joka neuloi subimme täyteen sisältöä kuin vanha poljettava Singer. Valitsimme subeiksemme monien kandidaattien joukosta paahdetulla kananrinnalla varustetun ranskalaisen sämpylän. Monia maistereita oli ehdolla sämpylätyypiksi, mutta päädyimme miehekkäästi täysjyväreiskaan. Kuola valuen tutkiskelimme työntekijän touhuja, ja ympäristöpäissämme olimme huolissamme ruoka-ainesten pakkausmenetelmistä; lähes kaikki oli nimittäin yksittäispakattu. McTyöntekijän paahtoi kana- ja juustotäytteiset patonkimme ja sitten alkoi latelemaan sellaisella tarkkuudella ja huolellisuudella, että timpuriakin hirvittäisi. McTyöntekijän esitettyä koko ajan uusia kysymyksiä kartoittaen täytehalukkuuttamme ja Mikon huudeltua asiantuntevasti "All in", saimme lopulta subimme, joka täytteiden määrän osalta muistutti intialaista junaa ruuhka-aikana. Nappasimme muovipussimme, johon oli käärepaperiin kääritty voipaperiin käärityt subimme ja siirryimme nautiskelemaan näitä antiamerikkalaisia hampurilaisia punaisen pakettiautomme takaosaan. Autossa avasimme tämän voipaperimaatuskan ja sisältä paljastui mehevä näky. Maussakaan ei ollut mitään valittamista. Maut soljuivat hyvin yhteen; Mikko kehui erityisesti viinietikan tuomaa sävähdystä ja jalapeñojen tuikkivaa tulisuutta, unohtamatta tietenkään paahdettua kananrintaa. Henri ei viinietikkaa omaan sukellusveneleipäänsä ottanut, mutta silti kyseisen salaattitäytteisen limpun maut mukautuivat makuhermoihin lähes täydellisesti. Erityisesti vihreä paprika oli mukavan makuinen, mutta kokonaisuudessan maut olivat kuin tehty makuhermoillemme. Syvyyspommin lailla arvosanaa vie alaspäin kuitenkin rasvainen hinta sekä liiallisesta vatupassin käytöstä johtuva hitaus. |
| Kiitämme | Moitimme |
|
|
| YLEISARVOSANA: | 8+ |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti